Puls

Puls on Pohjoismaisen kulttuurirahaston musiikkipanostus ja konserttijärjestäjille suunnattu verkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa livemusiikin alaa Pohjoismaissa. Puls-apurahaa voivat hakea vain jo aiemmin valitut Puls-järjestäjät, joiden tulee hakea vuosittain jatkoa Puls-tuelle.

Puls

Puls on Pohjoismaisen kulttuurirahaston viisivuotinen musiikkipanostus 2017-22, jonka tavoitteena on vahvistaa elävän musiikin alaa Pohjoismaissa.

Puls-järjestäjät ja -artistit

Tietoa Puls-ohjelmasta

Puls-panostus auttaa luomaan pohjoismaisille artisteille avoimien keikkapaikkojen verkoston ja levittää taiteellisesti laadukkaita musiikkielämyksiä laajalle pohjoismaiselle yleisölle. Panostus on samaan aikaan:

  • konserttijärjestäjille suunnattu tukiohjelma
  • pohjoismaisten Puls-järjestäjien välinen verkosto
  • kulttuuripoliittinen kehitystyö, jossa tehdään yhteistyötä kansallisten tukijärjestelmien kanssa kaikissa Pohjoismaissa. 

Ohjelman tavoite

Rahasto haluaa tukea Puls-ohjelmalla sitä, että elävä musiikki liikkuisi nykyistä enemmän Pohjoismaiden välillä. Tavoite kattaa suppeat musiikkigenret sekä uudet kyvyt ja suuntaukset, jotka voivat luoda vastapainoa puhtaan kaupalliselle lähestymistavalle. Kaupallisuus on musiikkialan kasvun kannalta tärkeää ja keskeistä, mutta siitä tulee helposti hallitsevaa, ellei samalla tueta uutta ja marginaalista taidetta, joka ei lähtökohtaisesti ole kaupallisesti houkutteleva investointikohde.

Lue lisää

Genret

Puls kohdistuu musiikkiin, joka operoi vapaasti tekijöiden, esiintyjien ja musiikkikuraattorien välisessä verkostossa sekä vuorovaikutuksessa taiteen tukijoiden ja markkinavoimien kanssa. Panostukseen sopivat erityisesti niin sanotut rytmimusiikin genret. Samalla huomioidaan genrejen välinen liikkumavara, koska monet toimijat liikkuvat useiden tai kaikkien genrejen – mukaan lukien kokeellisen musiikin ja äänitaiteen – välillä. Kyse on alhaalta ylös -periaatteesta, jossa sisällön kuratoinnista vastaavat konserttijärjestäjät.

Lue lisää

Puls-tuki

Puls-ohjelman puitteissa on vuosina 2017-2020 jaettu jo noin 16,5 miljoonaa Tanskan kruunua keikkapaikoille ja festivaaleille Pohjoismaissa. Tuen kohderyhmänä ovat konserttijärjestäjät, jotka musiikkikuraattoreina mahdollistavat yleisön ja taideteoksen kohtaamisen ottamalla artisteja ohjelmistoonsa ja esittelemällä heitä uudelle pohjoismaiselle yleisölle. 

 

Pohjoismainen kulttuurirahasto rahoittaa Puls-ohjelmaa. Vuosina 2019-2020 ohjelmaa rahoittivat tämän lisäksi Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvosto, Tanskan taiderahasto, Musiikin edistämissäätiö Suomessa sekä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Viisivuotinen musiikkipanostus

Kolme painopistealuetta

Tuki konserttijärjestäjille

Puls on erillinen viisivuotinen tukiohjelma. Puls-ohjelmasta tuetaan sitä, että konserttijärjestäjät voivat ottaa lupaavia Pohjoismaissa toimivia artisteja ohjelmistoonsa ja tehdä määrätietoista yleisötyötä. Tukea hakevien järjestäjien on toimittava tietyn taiteellisen idean pohjalta, ja tukea myönnetään konkreettiselle konserttiohjelmalle.

 

Jalkauttaminen 

Pohjoismainen kulttuurirahasto tekee toimijoiden kanssa yhteistyötä kehittääkseen Puls-ohjelmaa tukevia resursseja. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi yksityisten rahastojen kanssa tehtävä yhteistyö tai pohjoismaisiin erityispanostuksiin kohdennettavat kansalliset tukijärjestelyt.

 

Verkostot

Pohjoismainen kulttuurirahasto tekee yhteistyötä tarkoituksenmukaisten toimijoiden kanssa helpottaakseen sellaisten foorumien ja verkostojen kehittämistä, joissa keskustellaan Pohjoismaiden elävästä musiikista, etsitään yhteisiä ratkaisuja ja varmistetaan käytäntö – pohjoismaisen elävän musiikin ja pohjoismaisen yleisön kohtaaminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ohjelmaan valittujen pohjoismaisten tapahtumajärjestäjien kanssa pidettäviä verkostotapaamisia, jotka tukevat kokemustenvaihtoa, verkostoitumista ja ajankohtaisia tavoitteita liittyen kykyjen kehittämiseen ja elävän musiikin alaan.

Lue lisää

Taustaa

Panostuksen taustalla on rahaston pitkään jatkunut työ, jossa on selvitetty ja kuvattu nykyhaasteita ja -mahdollisuuksia, joita liittyy elävän musiikin kehittämiseen pohjoismaisella tasolla. Puls-ohjelma on kehitetty yhdessä kansallisten tukijärjestelmien ja elävän musiikin organisaatioiden kanssa, vuoropuhelua on käyty myös musiikkivientitoimistojen ja pohjoismaisten konserttijärjestäjien kanssa. 

 

Pohjoismaiden yhteisillä musiikki-, kiertue- ja työmarkkinoilla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Maiden talous on yhteenlaskettuna maailman 12. suurin, ja niiden välillä on esimerkiksi taiteen tukemiseen, työmarkkinarakenteisiin ja kulttuurin kulutukseen liittyviä monia yhtäläisyyksiä.

 

Elävästä musiikista on tullut yksi musiikkielämän keskipisteistä aikana, jolloin musiikin kulutusta hallitsevat suoratoistopalvelut. Elävä musiikki tarjoaa kaikkein suurimpia ja ainutlaatuisimpia musiikkielämyksiä, ja musiikkimarkkinoiden kehitys on voimakkainta juuri tällä saralla. Tästä näkökulmasta on paradoksaalista, että pohjoismaiset artistit esiintyvät vain harvoin muissa Pohjoismaissa. Yleisön tietämys muiden Pohjoismaiden musiikista on siten rajallista, ja artistien on ensin tehtävä läpimurto kansainvälisillä hittilistoilla ennen kuin he voivat tehdä läpimurron muissa Pohjoismaissa.

 

Tähän epäkohtaan Pohjoismainen kulttuurirahasto haluaa muutoksen Puls-ohjelmallaan.

Lue lisää

Analyysi

Puls-hakemusten pohjalta tehty analyysi osoittaa elävän musiikin tukemisen tärkeyden.

Lue analyysi tanskaksi täällä

Tärkeää

Puls-apurahaa voivat hakea vain jo aiemmin valitut Puls-järjestäjät, joiden tulee hakea vuosittain jatkoa Puls-tuelle.

Jatko Puls-järjestäjänä kaudella 2021-2022

Jatkoa Puls-järjestäjänä kaudelle 2021-2022 tulee hakea viimeistään 15. syyskuuta 2021.

 

Lue täältä, kuinka sinun tulee toimia myönnetyn Puls-tuen kanssa

Jatkamisen ehdot Puls-järjestäjänä kaudella 2020-2021

Konsertit

Voitte hakea tukea vähintään kolmella ja korkeintaan viidelle konsertille. Tukea jaetaan enintään 20 000 DKK/konsertti.

 

Puls-konserttien ei tarvitse olla vahvistettuja hakuvaiheessa. Voitte myöhemmin muuttaa konserttiohjelmaa kolmasosalla siitä ohjelmasta, jonka olette laatineet hakemuksessanne, ilman rahaston hyväksyntää - sillä ehdolla, että ohjelma jatkossakin kohtaa Puls-ohjelman kriteerit.

 

Puls-konsertit on järjestettävä elokuun 2021 ja joulukuun 2022 välisenä aikana. Myöhemmästä hakuajasta johtuen voit hakea tukea takautuvasti Puls-konserteille edellä mainittulle ajanjaksolle.

 

 

Lue lisää

Konserttiohjelma ja artistien buukkaus

Tukea voidaan jakaa ainoastaan niille konserteille, joiden esiintyjät tulevat muualta Pohjoismaista kuin Puls-järjestäjä. Yhtyeiden kokonpaano saa koostua enintään puolella samasta maasta tulevista jäsenistä.

 

Puls-ohjelma pyrkii luomaan esiintyjien välisen verkoston. Tästä johtuen kehoitamme järjestäjiä sisällyttämään konserttiohjelmaan vähintään yhden  esiintyjän/yhtyeen, joka on aiemmin esiintynyt toisen Puls-järjestäjän lavalla sitten elokuun 2017.

Lue lisää

Yhteistyö muiden Puls-järjestäjien kanssa

Aktiivinen ja jatkuva yhteistyö yhden tai useamman Puls-järjestäjän kanssa on tärkeä osa Puls-ohjelmaa kaudella 2021-2022. Tämän vuoksi haluamme nähdä selkeän suunnitelman yhteistyölle, jonka kaikkia osapuolet ovat vahvistaneet. Yhteistyön muodosta päättävät Puls-järjestäjät itse.

 

Vaihtoehtona - tai täydennyksenä olemassa olevalle yhteistyölle - tulee teidän järjestää vähintään kaksi konserttia yhden tai useamman Puls-järjestäjän kanssa kauden 2020-2021 aikana.

Lue lisää

Puls-verkoston tapaaminen

Pohjoismainen kulttuurirahasto järjestää vuosittain tapaamisen kaikille Puls-järjestäjille. Tapaamiseen osallistuminen on pakollista kaikille Puls-ohjelmassa mukana oleville järjestäjille.

 

Seuraava Puls-tapaaminen järjestetään keskiviikkona 3. marraskuuta Reykjavikissä. Kokous järjestetään yhteistyössä Reykjavík Music City:n, Iceland Airwaves:n ja Pohjolan talon kanssa. 

Lue lisää

Mitä Puls ei tue?

  • Konsertteja, joiden esiintyjät toimivat samassa maassa Puls-järjestäjän kanssa.
  • Showcases-esittelyjä ja promootiokonsertteja.
  • Teknisen laitteiston hankinaa.
  • Konsertteja, jotka järjestetään ennen elokuuta 2021 tai joulukuun 2022 jälkeen.
  •  
Lue lisää

Puls-konsertit ja covid-19

Rahasto on ymmärtäväinen, että Puls-toimintaa joudutaan sopeuttamaan jatkuvasti vallitsevan tilanteen mukaan ja että tiettyjä kriteerejä ei voida täyttää ilman tiettyä joustavuutta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että Puls-järjestäjänä teidän täytyy:

  • kehittää uudenlaisia ja vaihtoehtoisia livekonsertin muotoja
  • toteuttaa yhteistyöt ja kumppanuudet uudella tapaa
  • siirtää tai perua konsertteja lyhyellä varoituksella

 

Voitte kuvailla ideoitanne vaihtoehtoisista toimintatavoista Puls-hakemuksessa.

Lue lisää

Lisätukea Puls-järjestäjille

Ankkurointi tulevaan toimintaan

Voit hakea lisätukea, jotta sinä Puls-järjestäjänä voit ankkuroida Puls-työn ja työn pohjoismaisten taiteilijoiden kanssa tulevaan toimintaanne. Ankkurointityö voi olla organisaatiosi sisäistä ja/tai ulkopuolisten kumppanien kanssa tehtävää työtä, esim. yhteistyössä muiden Puls-järjestäjien kanssa.

 

Ankkurointitukea voi hakea enintään 10.000 Tanskan kruunua järjestäjää kohden.

Lue lisää

Tukea verkostoitumiskokouksen kuluihin

Jos sinut nimitetään uudelleen Puls-järjestäjäksi, seuraa tuen mukana 5000 Tanskan kruunun suuruinen apuraha, jonka voit käyttää kuluihin, jotka liittyvät osallistumiseen Puls-verkoston kokoukseen Reykjavikissa.

Lue lisää

Talous

  • Puls-tukea jaetaan enintään 20 000 DKK/konsertti (yksi yhtye vastaa yhtä konserttia).
  • Puls-järjestäjän täytyy sisällyttää omarahoitus osana tuettuja konsertteja. Omarahoitus voi sisältää mm. työajan, kansallisten kulttuuritoimijoiden myöntämän tuen, lipunmyynnin ja sponsorit. Lisäksi vapaaehtoinen työ ja vastaava voidaan sisällyttää.
  • Esiintymispalkkioiden tulee olla asianmukaiset.
  • Järjestäjien suunnitelma Puls-ohjelman ankkuroimiseksi toimintaansa vastaisuudessa. 

Arviointikriteerit

  • Laatu koskien sekä musiikkiohjelmaa että kokonaissuunnitelman pitkäjänteisyyttä ja taiteellista kunnianhimoa ja näkemystä.
  • Muiden Puls-järjestäjien ja mahdollisten ulkoisten toimijoiden kanssa käytävän yhteistyön laatu.
  • Kulttuurillinen/taiteellinen, paikallinen ja pohjoismainen merkittävyys.
  • Hakijan ammatillinen toiminta ja pätevyys alalla.
  • Vaikuttavuuden ja yleisötyön laatu ja innovatiivisuus.