download.jpg

Olemme käyneet läpi vuoden 2018 kahden ensimmäisen hakukierroksen kaikki puolletut ja hylätyt hakemukset. Puollettuja ja hylättyjä hakemuksia oli yhteensä 386.

Hakemukset on ryhmitelty hakijatyypin, projektityypin ja kohderyhmän mukaan. Olemme lisäksi tarkastelleet hylkäyksien perusteita sekä eri Pohjoismaiden osallistumista projekteihin. 

Hakijatyypit

Kaavio osoittaa, että rahaston hakijatyyppien jakauma on kaiken kaikkiaan monipuolinen ja että rahasto tavoittaa organisoitumis- ja työskentelytavaltaan erilaisia hakijoita. Tukea hakevat varsinkin yhdistykset, kulttuurilaitokset ja vapaat toimijat.

Projektityypit

Enemmistö rahaston käsittelemistä hakemuksista liittyy yleisö- ja levitysprojekteihin. Niissä on kyse esimerkiksi festivaaleista tai yleisökeskeisestä toiminnasta. Tuotanto-kategoria kattaa esimerkiksi teatteri- ja tanssiesitykset, joiden ensisijaisena painopisteenä on nimenomaan tietyn teoksen tuotanto.

Kohderyhmät

Seuraavan pelkistetyn kaavion tarkoituksena on ensisijaisesti kuvata sitä, että rahaston hakemusten joukossa on lapsille ja nuorille kohdistettuja hankkeita. Kyse voi olla joko kaikenikäisille tai yksinomaan lapsille ja nuorille suunnatuista hankkeista. Hieman alle 22 % rahaston hakijoista ilmoitti suoraan tai epäsuorasti, että lapset ja nuoret on projektin yksi tai ainoa kohderyhmä.

 

”Muut”-kategoria on laaja ja kattaa eri ikäryhmät, mutta myös erilaiset sosiaaliset yhteiskuntaryhmät tai etniset vähemmistöt. Kaavio ei ole kovin kuvaava, koska hakujärjestelmästä ei ollut teknisesti mahdollista hakea tätä yksityiskohtaisempaa tai ryhmitellympää kohderyhmätietoa.

Lukujen vertailu edellä esiteltyihin projektityyppien vastaaviin lukuihin osoittaa sen, että 12 % prosenttia tukea saaneista hakemuksista keskittyy kykyjen kehittämiseen tai pedagogisiin toimiin. Tämä tukee oletusta siitä, että hakijakunnassa on kiinnostusta toteuttaa lapsille ja nuorille suunnattuja toimia.

Analyysi hylätyistä hakemuksista

Pääosa hallinnollisista hylkäyksistä, jotka tehdään heti sihteeristön käytyä saadut hakemukset läpi, perustuu siihen, että hankkeet ovat kahdenvälisiä tai sitä pienempiä.

Pääosa asiantuntijoiden tekemistä hylkäyksistä taas johtuu siitä, että projektilla ei ole riittävää pohjoismaista merkittävyyttä. Tästä annetaan hakijoille selkeää palautetta.

Usein on niin, että hylättävissä projekteissa on pohjoismaista potentiaalia. Tällöin hylkäystä perustellaan hakijalle sillä, että projektin pohjoismaisen yhteistyön sisältö ja laatu eivät ole vielä riittävän kehittyneitä. Sen jälkeen projektikumppanit voivat laatia entistä vahvemman projektikuvauksen ja esimerkiksi paremmin yhteisen rahoitussuunnitelman ennen uuden hakemuksen tekemistä. Näille projekteille voidaan mahdollisuuksien mukaan suositella myös käynnistystuen hakemista.

Erimaiden osallistuminen haettuihin projekteihin vuonna 2018

Rahasto on tehnyt analyysin kaikista vuonna 2018 saaduista ja muodolliset vaatimukset täyttäneistä projektituki-, HANDMADE- ja puls-hakemuksista (lukuun ottamatta käynnistystukea). Näin pyritään saamaan käsitystä siitä, miten usein eri Pohjoismaat ovat mukana projekteissa. Vuonna 2018 on vastaanotettu yhteensä 619 muodolliset vaatimukset täyttävää hakemusta.

Osallistumisella tarkoitetaan tässä sitä, että projektin kumppani, osallistuja tai toimija on jostakin Pohjoismaasta tai että projektitoimintaa toteutetaan kyseisessä maassa.

Osallistumisprosentti jakautuu muodolliset vaatimukset täyttäneissä hakemuksissa seuraavasti: Ruotsi 88 %, Norja 87 %, Tanska 83 %, Suomi 70 %, Islanti 51 %, Färsaaret 22 %, Grönlanti 21 % ja Ahvenanmaa 11 %.