20161121_NKF_Puls_web.png (3)

Pohjoismaisen kulttuurirahaston johtaja Benny Marcel kommentoi päätöstä näin:
”Olemme iloisia siitä, että valitut 46 puls-konserttijärjestäjää edustavat niin laajapohjaisesti koko kenttää: yhdistyksiä ja kaupallisia toimijoita sekä monimuotoisuutta yli genre-, sukupuoli- ja ikärajojen. Myös maantieteellinen kattavuus on suuri, joten valtava joukko kuulijoita saa mahdollisuuden tutustua pohjoismaisiin artisteihin, joihin he muuten tuskin olisivat törmänneet. Valitut 46 järjestäjää ovat kaikki esitelleet hakemuksessaan laadukkaan musiikkiohjelmiston, ja toivomme puls-konserttien osaltaan rikkovan rajoja ja avaavan ovia artisteille ja yleisölle.”

Puls-ohjelmalla on onnistuttu uudistamaan perinteistä musiikkivientiajattelua keskittymällä konserttijärjestäjien musiikkituontiin muista Pohjoismaista. Ohjelmalla on Pohjoismaiden ja kulttuuriministerien vahva tuki. Lähes 40 % vuoden 2017 tukipotin rahoituksesta tulee Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvostolta, Tanskan taiderahastolta, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Musiikin edistämissäätiöltä.

Tukensa on osoittanut myös hakijakunta, sillä vuosien 2017–2019 puls-hakijaksi halusi jopa yli 105 konserttijärjestäjää kaikkialta Pohjolasta.

Pohjoismaisen kulttuurirahaston vanhempi erityisasiantuntija Eline Sigfusson toteaa:
”Hakijakunta oli todella korkeatasoinen, mikä kertoo siitä, että kiinnostus pohjoismaisen elävän musiikin edistämiseen on suurta ja kasvussa. Elävästä musiikista on tullut yksi musiikkielämän keskipisteistä aikana, jolloin musiikin kulutusta hallitsevat suoratoistopalvelut. Rahastolle onkin tärkeää tukea sitä, että elävä musiikki liikkuisi nykyistä enemmän Pohjoismaiden välillä. Puls-järjestäjien valinta mahdollistaa myös vahvan pohjoismaisen esiintymispaikkaverkoston luomisen, mikä taas voi avata ovia uusille artistilupauksille ja kasvattaa heidän pohjoismaista yleisöään.”

Järjestäjille on myönnetty tukea yhteensä 308 konsertin järjestämiseen sekä varoja yleisötyöhön. Tuki myönnetään vuodeksi kerrallaan konkreettiselle ohjelmistolle, johon sisältyy 5–10 konserttia. Toteutusaika on elokuusta 2017 heinäkuun 2018 loppuun.

Valitut 46 puls-järjestäjää jakautuvat maittain seuraavasti: Tanska: 16 järjestäjää, Suomi: 11 järjestäjää, Färsaaret: 4 järjestäjää, Islanti: 1 järjestäjä, Norja: 4 järjestäjää, Ruotsi: 8 järjestäjää.

Tiedustelut:
Eline Sigfusson, vanhempi erityisasiantuntija, +45 5366 0605

FAKTAA

Tuetut keikkapaikat


Rahoitus

Puls-ohjelman vuoden 2017 rahoitus:

  • Pohjoismainen kulttuurirahasto (2,5 miljoonaa Tanskan kruunua). Rahasto on varannut rahoituksen myös vuosiksi 2018–2019.
  • Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvosto (1 miljoona Tanskan kruunua)
  • Tanskan taiderahaston musiikkialan projektitukitoimikunta (400 000 Tanskan kruunua, mikä mahdollisti puls-tuen neljälle ylimääräiselle tanskalaiselle keikkapaikalle)
  • Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö ja Musiikin edistämissäätiö (30 000 euroa, mikä mahdollisti puls-tuen kolmelle ylimääräiselle suomalaiselle keikkapaikalle)

Puls-järjestäjiltä edellytetään konserttien osittaista omarahoitusta. Omarahoitusosuus on noin kaksi kolmasosaa, joten puls-konserttien järjestämiseen investoidaan tulevina vuosina yhteensä 12 miljoonaa Tanskan kruunua (1,6 miljoonaa euroa).

Valintaprosessi

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kulttuurirahoitusviranomaiset ovat käyneet läpi kaikki oman maansa hakemukset. Viranomaiset ovat arvioineet hakijoiden osaamisen alalla ja kyvyn tehdä laadukasta työtä, joka liittyy innovatiivisiin artisteihin ja innovatiiviseen ohjelmistoon. Tämän jälkeen rahaston musiikkiasiantuntijat ovat arvioineet hakemukset ehdotetun musiikkiohjelmiston laadun ja kehittämisen näkökulmasta. Lopulliset järjestäjävalinnat on tehty näiden kahden arvioinnin pohjalta.

Puls-ohjelman kehittäminen

Ohjelma on kehitetty yhdessä kansallisten tukijärjestelmien ja elävän musiikin organisaatioiden kanssa, ja vuoropuhelua on käyty myös pohjoismaisten konserttijärjestäjien kanssa.

Puls-ohjelma vuosina 2018–2019

Valittujen puls-järjestäjien on arvioitava ohjelmistoaan säännöllisesti seuraavien kahden vuoden aikana, kehitettävä uutta ohjelmistoa ja yleisötyötä sekä luotava uutta yhteistyötä artistien kiertuemahdollisuuksien edistämiseksi. Rahasto pohtii lisäksi, tulisiko norjalaisille, islantilaisille, grönlantilaisille ja ahvenanmaalaisille konserttijärjestäjille antaa uusi mahdollisuus hakea puls-järjestäjiksi vuosina 2018–2019, koska nämä maat ja alueet olivat varsin heikosti edustettuina hakijakunnassa.