Tietoa meistä

Pohjoismainen kulttuurirahasto on taide- ja kulttuurielämän uudistaja Pohjolassa

Pohjoismaisen kulttuurirahaston tavoitteena on edistää uudistuvaa ja dynaamista pohjoismaista taide- ja kulttuurielämää, joka on monimuotoista, saavutettavaa ja laadukasta. Haluamme tällä missiolla edistää taide- ja kulttuurielämän kehitystä niin Pohjoismaissa kuin globaalisti. 

 

Me uskomme, että taide ja kulttuuri eivät tunne valtioiden rajoja. Mullistusten aikana ja kansakuntien käpertyessä itseensä, voi taide toimia yhdistävänä ja avaavana tekijänä.


Toiminnallamme on kolme yleistavoitetta:

  • Tuemme taiteen ja kulttuurin tuotantoa, innovointia ja levitystä Pohjolassa ja globaalisti.
  • Edistämme taide- ja kulttuuriverkostoja pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön kaikilla tasoilla.
  • Kehitämme ja levitämme tietoa taide- ja kulttuurielämästä edistääksemme Pohjoismaiden kulttuuripolitiikan kehitystä.

Osana pohjoismaista yhteistyötä

Pohjoismaisen kulttuurirahaston tehtävänä on edistää Pohjoismaiden taiteen ja kulttuurin myönteistä kehitystä tukemalla Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin välistä kulttuuriyhteistyötä. Tämä tapahtuu kehittämällä osaamista, edistämällä verkostoitumista sekä myöntämällä taloudellista tukea.

 

Rahasto on tehnyt kulttuuriyhteistyötä vuodesta 1966 lähtien yhteispohjoismaisen sopimuksen pohjalta. Pohjoismainen kulttuurirahasto on itsenäinen oikeushenkilö, joka on kytköksissä Pohjoismaiden neuvostoon ja Pohjoismaiden ministerineuvostoon.

Lue lisää

Rahaston strategia 2019-2025

Rahaston strategiassa keskitytään pohjoismaiseen ja globaaliin kulttuuriyhteistyöhön, verkostotyön vahvistamiseen, kumppanuuksiin sekä taide- ja kulttuurielämää koskevan tiedon tuottamiseen ja levittämiseen.

 

Lisätietoa täältä.

Toimimme osana pohjoismaista yhteistyötä

Vuoden 1966 yhteispohjoismainen sopimus

Pohjoismaisen kulttuurirahaston tehtävänä on edistää Pohjoismaiden taiteen ja kulttuurin myönteistä kehitystä tukemalla Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin välistä kulttuuriyhteistyötä. Tämä tapahtuu kehittämällä osaamista, edistämällä verkostoitumista sekä myöntämällä taloudellista tukea.

 

Rahasto on tehnyt kulttuuriyhteistyötä vuodesta 1966 lähtien yhteispohjoismaisen sopimuksen pohjalta. Pohjoismainen kulttuurirahasto on itsenäinen oikeushenkilö, joka on kytköksissä Pohjoismaiden neuvostoon ja Pohjoismaiden ministerineuvostoon.

 

Lue lisää

Yli 300 tuettua projektia vuosittain

Rahaston budjetti on nykyisin 35 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 4,8 miljoonaa euroa). Siitä valtaosa jaetaan tukena pohjoismaisille kulttuuriprojekteille, joita toteutetaan niin Pohjoismaissa kuin niiden ulkopuolellakin. Rahasto voi myös myöntää monivuotista kehitystukea uusille pohjoismaisille kumppanuuksille ja osallistua niihin osana pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön sidosryhmäpohjan laajentamista ja rahaston strategisten panostusten tukemista.

 

Pohjoismaisen kulttuurirahaston apurahat rahoitetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista, jonka Pohjoismaiden neuvosto hyväksyy. Rahasto on siten osa virallista pohjoismaista yhteistyötä. Pohjoismaisella kulttuurirahastolla on toimintasopimuksen mukaan myös mahdollisuus otta vastaan rahoitusta muilta tahoilta tavoitteidensa toteuttamiseksi. Puls-tuen yhteydessä lisärahoitusta ovat antaneet Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvosto, MES (Suomen musiikin edistämissäätiö) ja Valtion taiderahasto Tanskassa.

 

Lue lisää apurahoistamme.

Lue lisää

Organisaatio

Hallitus, sihteeristö ja asiantuntijat ovat Pohjoismaisen kulttuurirahaston kolme keskeistä osaa.

Sihteeristö

Kööpenhaminassa sijaitseva sihteeristö vastaa Pohjoismaisen kulttuurirahaston päivittäisestä toiminnasta ja sen kehittämisestä, sekä yhteyksistä hakijoihin ja apurahan saajiin. Sihteeristö koostuu johtajasta, neljästä asiantuntijasta ja kahdesta opiskelija-avustajasta.

 

Löydä sihteeristön yhteystiedot täältä.

Lue lisää

Hallitus

Pohjoismaisen kulttuurirahaston hallituksessa on 13 jäsentä, jotka Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto nimittävät kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kullakin Pohjoismaalla on hallituksessa kaksi jäsentä ja Ahvenanmaalla, Färsaarilla sekä Grönlannilla yksi jäsen.

 

Hallitus 2022

 

Ruotsi

Hallituksen puheenjohtaja: Cecilie Tenfjord Toftby, eduskunnan jäsen

Varajäsen: Lars Mejern Larsson, eduskunnan jäsen

Varapuheenjohtaja: Kajsa Ravin, pääjohtaja, Statens kulturråd

Varajäsen: Teshome Wondimu, perustaja ja toiminnanjohtaja, Selam

 

Ahvenanmaa

Varsinainen jäsen: Camilla Gunell, Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen

Varajäsen: Wille Valve, Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen

 

Färsaaret

Varsinainen jäsen: Alda Joensen, virkamies, Färsaarten ulko- ja kulttuuriministeriö

Varajäsen: Poul Geert Hansen, osastopäällikkö, Färsaarten ulko- ja kulttuuriministeriö

 

Grönlanti

Varsinainen jäsen: Miki Jensen, muusikko, konsultti ja projektipäällikkö

Varajäsen: Inuk Jørgensen, elokuvataiteilija ja konsultti

 

Islanti

Varsinainen jäsen: Hafdís Hrönn Hafsteinsdóttir, parlamentin jäsen

Varajäsen: Anna Kolbrún Árnadóttir, parlamentin jäsen

Varsinainen jäsen: Arnbjörg María Danielsen, ohjaaja, kuraattori ja tuottaja

Varajäsen: Ari Matthíasson, näyttelijä ja Kansallisteatterin entinen ohjaaja

 

Norja

Varsinainen jäsen: Jorodd Asphjell, parlamentin jäsen

Varajäsen: Helge Andre Njåstad, parlamentin jäsen

Varsinainen jäsen: Henning Henriksen, pääsihteerin avustaja, Kulttuuriministeriö

Varajäsen: Astrid Zachariassen, vanhempi erityisasiantuntija, Kulttuuriministeriö

 

Suomi

Varsinainen jäsen: Veronika Honkasalo, kansanedustaja

Varajäsen: Heidi Viljanen, kansanedustaja

Varsinainen jäsen: Tapani Sainio, kulttuuriasiainneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Varajäsen: Anne Mattero, neuvotteleva virkamies, Opetus- ja kulttuuriministeriö

 

Tanska

Varsinainen jäsen: Henrik Møller, parlamentin jäsen

Varajäsen: Bertel Haarder, parlamentin jäsen

Varsinainen jäsen: Kasper Salto, suunnittelija ja huonekaluvalmistaja

Varajäsen: Ingeborg Svennevig, museonjohtaja, Holsterbron kunta

 

Lue lisää

Asiantuntijat

Pohjoismaisen kulttuurirahaston asiantuntijat vastaavat hakemusten laadunvarmistuksesta. Lisäksi asiantuntijoiden käytön tavoitteena on saada näkemyksiä virallisen pohjoismaisen järjestelmän ulkopuolelta sekä vahvistaa rahaston työn kansallista ankkurointia. Rahaston asiantuntijat tulevat eri puolilta Pohjolaa ja he omaavat laajan tiedon eri taiteen ja kulttuurin osa-alueilta. Rahaston johtaja nimeää asiantuntijat kansallisten kulttuuriviranomaisten ja -organisaatioiden ehdotusten perusteella.

 

Tanska:

Torben Hansen

Ulla Schaltz

Katrine Borup

Erik Pold

 

Suomi:
Minna Vainikainen
Anni Järvelä
Jimmy Pulli
Perttu Haapanen

Färsaaret:
Eirikur Skála

Grönlanti:
Arnajaraq Støvlbæk

Islanti:

Brynja Sveinsdottir

Gunnlaugur Egilsson

 

Norja:

Helle Siljeholm

Aesha Ullah

Per Henrik Svalastog

Espen Berg

 

Ruotsi:

Helen Sigeland

Tanja Mangalanayagam

Savannah Agger
Giorgiana Zachia

 

Ahvenanmaa:
Frederik Erlandsson

 

Globus:

Camilla Mordhorst (DK)

Jimena Lara (MX)

Pooja Sood (IN)

Hild Borchgrevink (NO)

Lue lisää

Tukitoiminnan periaatteet

Pohjoismaisen kulttuurirahaston pääasiallisena tehtävänä on perustamisesta lähtien ollut tuen jakaminen. Viime vuosien aikana olemme kehittäneet tukitoimintaamme enistäkin selkeämmäksi ja kohdennetummaksi.

 

Näemme, että kulttuurielämä on jatkuvassa liikkeessä, ja että jokainen hakemus on erilainen. Olemme siksi pyrkineet räätälöimään tukimuotomme erilaisia tarpeita vastaaviksi. 

 

Edistämme yhteistyötä Pohjolan taide- ja kulttuurielämässä Projektituellamme, Opstart-tuellamme sekä temaattisilla tukiohjelmillamme uusin tavoin monimuotoisuutta edistäen ja uusiin suuntauksiin tarttuen.

Rahasto voi myös myöntää monivuotista kehitystukea uusille pohjoismaisille kumppanuuksille ja osallistua niihin osana pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön sidosryhmäpohjan laajentamista ja rahaston strategisten panostusten tukemista.

Olemme määrittäneet seuraavat periaatteet Pohjoismaisen kulttuurirahaston tukitoiminnalle:

Pohjoismaisen merkittävyyden, laadun ja yhteistyön kehittäminen

Kaikkien tuettavien aloitteiden ja projektien on täytettävä vähintään yksi seuraavista rahaston kriteereistä:

 

 

Pohjoismainen merkittävyys

Projektien ja aloitteiden toteuttajilla ja tekijöillä on oltava kytkös Pohjoismaihin. Projektin näkökulman on oltava  kansallista näkökulmaa laajempi, ja projektin luonteen on oltava avoimuuteen ja suvaitsevaisuuteen kannustava.

 

 

Projektin laatu ja sen kyky kehittää pohjoismaista taide- ja kulttuurielämää

Projektien ja aloitteiden laadun täytyy peilata pohjoismaista merkittävyyttään ja tämän vaikutusta paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja/tai globaalisti. Projekteilla täytyy olla pitkäaikaiset taiteelliset tai kulttuurilliset tavoitteet ja visiot.

 

Yhteistyön laatu ja sisältö

Kumppanien tulee sitoutua ja osallistua projektiin. Projektien ja aloitteiden on oltava kytköksissä projektin kannalta olennaisiin ympäristöihin.

Lue lisää

Riskivalmius

Pohjoismainen kulttuurirahasto tukee lähtökohtaisesti uniikkeja projekteja, joille rahaston tuella on selkeä merkitys.

 

Rahasto on riskivalmis ja antaa projekteille ja aloitteille laatutakuun arvioinneillaan ja tuellaan.

Lue lisää

Osarahoitus

Yleisen projektituen ja teemaohjelmien piiriin kuuluvan tuen saaminen edellyttää projekteilta riittävää osarahoitusta, jota rahasto pitää keskeisenä osana projektin ankkuroimista yhteistyökumppanien toimintaan. 

 

Rahasto voi tukea lupaavia projekti-ideoita ja uusien pohjoismaisten yhteistöiden ensivaiheita ilman vaatimusta osarahoistusvaatimusta.

Lue lisää