Tietoa meistä

Pohjoismainen kulttuurirahasto on taide- ja kulttuurielämän uudistaja Pohjolassa

Pohjoismaisen kulttuurirahaston tavoitteena on edistää uudistuvaa ja dynaamista pohjoismaista taide- ja kulttuurielämää, joka on monimuotoista, saavutettavaa ja laadukasta. Tällä missiolla haluamme edistää taide- ja kulttuurielämän kehitystä kaikilla tasoilla niin Pohjoismaissa kuin myös globaalissa kontekstissa. 

 

Me uskomme, että taide ja kulttuuri eivät tunne valtioiden rajoja. Mullistusten aikana ja kansakuntien käpertyessä itseensä, voi taide toimia yhdistävänä ja avaavana tekijänä.

Meillä on kolme yleistavoitetta:

  • Haluamme tukea taiteen ja kulttuurin tuotantoa, innovointia ja levitystä Pohjolassa ja globaalisti.
  • Edistämme taide- ja kulttuuriverkostoja pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön kaikilla tasoilla.
  • Kehitämme ja levitämme tietoa taide- ja kulttuurielämästä edistääksemme Pohjoismaiden kulttuuripolitiikan kehitystä.

Osana pohjoismaalaista yhteistyötä

Pohjoismaisen kulttuurirahaston tehtävänä on edistää Pohjoismaiden taiteen ja kulttuurin myönteistä kehitystä tukemalla Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin välistä kulttuuriyhteistyötä. Tämä tapahtuu kehittämällä osaamista, edistämällä verkostoitumista sekä myöntämällä taloudellista tukea.

 

Rahasto on tehnyt kulttuuriyhteistyötä vuodesta 1966 lähtien yhteispohjoismaisen sopimuksen pohjalta. Pohjoismainen kulttuurirahasto on itsenäinen oikeushenkilö, joka on kytköksissä Pohjoismaiden neuvostoon ja Pohjoismaiden ministerineuvostoon.

Lue lisää

Rahaston strategia 2019-2022

Uudessa strategiassa keskitytään verkostotyön vahvistamiseen, taide- ja kulttuurielämää koskevan tiedon tuottamiseen ja levittämiseen sekä uuden globaalin näkökulman vahvistamiseen. Lisätietoa täältä.

Toimimme osana pohjoismaista yhteistyötä

Vuoden 1966 yhteispohjoismainen sopimus

Pohjoismaisen kulttuurirahaston tehtävänä on edistää Pohjoismaiden taiteen ja kulttuurin myönteistä kehitystä tukemalla Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin välistä kulttuuriyhteistyötä. Tämä tapahtuu kehittämällä osaamista, edistämällä verkostoitumista sekä myöntämällä taloudellista tukea.

 

Rahasto on tehnyt kulttuuriyhteistyötä vuodesta 1966 lähtien yhteispohjoismaisen sopimuksen pohjalta. Pohjoismainen kulttuurirahasto on itsenäinen oikeushenkilö, joka on kytköksissä Pohjoismaiden neuvostoon ja Pohjoismaiden ministerineuvostoon.

 

Lue lisää

Yli 300 tuettua projektia vuosittain

Rahaston budjetti on nykyisin 36 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 4,8 miljoonaa euroa). Siitä valtaosa jaetaan tukena pohjoismaisille kulttuuriprojekteille, joita toteutetaan niin Pohjoismaissa kuin niiden ulkopuolellakin.

 

Pohjoismaisen kulttuurirahaston apurahat rahoitetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista, jonka Pohjoismaiden neuvosto hyväksyy. Rahasto on siten osa virallista pohjoismaista yhteistyötä. Pohjoismaisella kulttuurirahastolla on toimintasopimuksen mukaan myös mahdollisuus otta vastaan rahoitusta muilta tahoilta tavoitteidensa toteuttamiseksi. puls-tuen yhteydessä lisärahoitusta ovat antaneet Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvosto, MES (Suomen musiikin edistämissäätiö) ja Valtion taiderahasto Tanskassa.

 

Lue lisää apurahoistamme.

Lue lisää

Organisaatio

Rahaston keskeisen toiminnan muodostavat hallitus, asiantuntijat ja sihteeristö, jotka yhdessä toteuttavat laadukasta tietoon ja osaamiseen perustuvaa työtä.

Sihteeristö

Pohjoismaisen kulttuurirahaston sihteeristö vastaa päivittäisestä työstä Kööpenhaminassa. Sihteeristöä johtaa hallituksen asettama johtaja. Sihteeristön työ sisältää hakemusten käsittelyn kaikilta osin sekä hallituksen ja asiantuntijoiden tukemisen. Sihteeristö koostuu johtajasta, neljästä neuvonantajasta, koordinaattorista ja opiskelija-avustajasta.

 

Ota yhteyttä rahastoon täältä.

Lue lisää

Hallitus

Rahaston nimen kirjoittaa ja sitä johtaa hallitus, jonka 13 jäsenen valinnasta vastaavat Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. Kullakin Pohjoismaalla on hallituksessa kaksi jäsentä ja Ahvenanmaalla, Färsaarilla sekä Grönlannilla yksi jäsen.

 

Hallitus 2019

 

Puheenjohtaja: Mogens Jensen, Parlamentin jäsen.

 

Tanska:

Varsinainen jäsen: Leif Lønsmann, entinen johtaja, Koncerthuset, DR

Vara jäsen: Elsebeth Gerner Nielsen, rektor, Kolding designskole. Entinen kulttuuriministeri

Vara jäsen: Jan Erik Messmann, Parlamentin jäsen

 

Färsaaret:

Varsinainen jäsen: Pauli Trond Petersen, Parlanmentin jäsen

Varajäsen: Jenis av Rana, Parlanmentin jäsen

 

Suomi:

Varsinainen jäsen: Paavo Arhinmäki, kansanedustaja

Varajäsen: Peter Östman, kansanedustaja

Varsinainen jäsen: Esa Rantanen, taiteen tukemisen päällikkö, Taiteen edistämiskeskus (Taike)

Varajäsen: Tiina Kuoppa, suunnittelupäällikkö, Taiteen edistämiskeskus (Taike)

 

Islanti:

Varsinainen jäsen: Steinunn Þóra Árnadóttir, Parlanmentin jäsen

Varajäsen: Anna Kolbrún Árnadóttir, Parlanmentin jäsen

Varsinainen jäsen: Þórunn Sigurðardóttir, hallituksen puheenjohtaja (ja entinen johtaja), Reykjavik art festival 

Varajäsen: Einar Kárason, kirjailija

 

Norja:

Varsinainen jäsen: Jorodd Asphjell, Parlanmentin jäsen

Varajäsen: Helge Andre Njåstad, Parlanmentin jäsen

Varsinainen jäsen: Henning Henriksen,pääsihteerin avustaja, Kultuuriministeriö

Varajäsen: Astrid Zachariassen, vanhempi erityisasiantuntija, Kultuuriministeriö

 

Ruotsi:

Varsinainen jäsen: Lars Mejern Larsson, eduskunnan jäsen

Varajäsen: Jessica Polfjärd, eduskunnan jäsen

Varsinainen jäsen: Signe Westin, Valtion kulttuurineuvoston varapääjohtaja

Varajäsen: Teshome Wondimu, perustaja ja johtaja, Selam

 

Grönlanti:

Varsinainen jäsen: Lone Nukaraq Møller, kansliapäällikkö, koulutus, kulttuuri ja kirkko, hallituksen varapuheenjohtaja

Varajäsen: Mika Lyberth, kulttuurikonsulentti, koulutus, kulttuuri ja kirkko

 

Ahvenanmaa:

Varsinainen jäsen: Fredrika Sundberg, kulttuurin ja vapaa-ajan johtaja, Marianhaminan kaupunki

Varajäsen: Jan-Ole Lönnblad, kulttuurijohtaja, Ålands landskapsregering

Lue lisää

Asiantuntijat

Pohjoismaisen kulttuurirahaston asiantuntijat vastaavat hakemusten laadunvarmistuksesta. Lisäksi asiantuntijoiden käytön tavoitteena on saada näkemyksiä virallisen pohjoismaisen järjestelmän ulkopuolelta sekä vahvistaa rahaston työn kansallista ankkurointia. Rahaston asiantuntijat tulevat eri puolilta Pohjolaa ja he omaavat laajan tiedon eri taiteen ja kulttuurin osa-alueilta. Hallitus nimeää asiantuntijat perustuen kansallisten kulttuuriviranomaisten ja -organisaatioiden ehdotuksiin.

 

Tanska:
Bjarke Svendsen
Henrik Jansberg
Steen Bille 
Ole Jensen

Suomi:
Dan Henriksson
Pirjo Hamari
Sade Kahra
Satu Tuittila

Färsaaret:
Kjartan Hansen

Grönlanti:
Alexander Montgomery-Andersen

Islanti:
Margrét Bóasdóttir 
Markús Þór Andrésson

Norja:
Deise Faria Nunes
Hege Newth
Unnur Sande
Hild Borchgrevink

Ruotsi:
Inga Lundén
Jochum Landin
Viktor Zeidner
Henrik Orrje

Ahvenanmaa:
Susanne Procopé Ilmonen

Lue lisää

Strategia 2019-2022

Lue strategiamme vuosille 2019-2022 täältä.

Vuosikertomus

Vuosikertomus 2017 (tanskaksi)

Vuosikertomus 2016 (tanskaksi)

Vuosikertomus 2015 (tanskaksi)

Tukitoiminnan periaatteet

Perustamisestaan asti on Pohjoismaisen kulttuurirahaston pääasiallisena tehtävänä ollut tuen jakaminen. Viimeisten kolmen vuoden aikana olemme kehittäneet tuenjakelusta enistäkin selkeämmäksi ja kohdennetummaksi.

 

Näemme, että kulttuurielämä on jatkuvassa liikkeessä ja näin ollen kaksi hakemusta ei riitä. Jotta voisimme kohdata hakijoiden toisistaan poikkeavat hakemukset, olemme räätälöineen tukiamme.

 

Pyrimme edistämään yhteistyötä Pohjolan taide- ja kulttuurielämässä Projektituellamme, Opstart-tuellamme sekä teemallisilla ohjelmillamme uusin tavoin. Näin pystymme tukemaan monimuotoisuutta ja tarttumaan niihin suuntauksiin, jotka ovat vielä uusia.

 

Olemme määrittäneet seuraavat periaatteet Pohjoismaisen kulttuurirahastoin toiminnalle:

Pohjoismaisen merkittävyyden, laadun ja yhteistyön kehittäminen

Kaikkien tuettavien aloitteiden ja projektien on kohdattava vähintään yksi seuraavista rahaston kriteereistä:

 

 

Pohjoismainen merkittävyys

Projektien ja aloitteiden tulee olla luotuja ja suoritettuja täysin tai osittain sellaisten toimijoiden toimesta, joilla on pohjoismainen yhteys. Projektissa ajatellaan ylikansallisesta näkökulmasta ja kannustetaan avoimuuteen ja suvaitsevaisuuteen

 

 

Projektin laatu ja sen kyky kehittää pohjoismaista taide- ja kulttuurielämää

Projektien ja aloitteiden laadun täytyy peilata pohjoismaista merkittävyyttään ja tämän vaikutusta paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja/tai globaalisti. Projekteilla täytyy olla pitkäaikaiset taiteelliset tai kulttuurilliset tavoitteet ja visiot.

 

Yhteistyön laatu ja sisältö

Kumppanien tulee sitoutua ja osallistua projektiin. Projektien ja aloitteiden on oltava kytköksissä ajankohtaisesti ympäristöönsä.

Lue lisää

Riskivalmius

Pohjoismainen kulttuurirahasto tukee lähtökohtaisesti uniikkeja projekteja, joille rahaston tuki on selkeästi merkittävää.

Rahasto on riskivalmis ja näin ollen se haluaa antaa laatutakuun projekteille ja aloitteille arvioillaan ja tuellaan.

Lue lisää

Osarahoitus

Yleinen projektituki ja teemallisten ohjelmien alustava tuki ovat riippuvaisia muista merkittävistä osarahoituksista. Osarahoitus on keskeinen osa projektin kytkökseen sen yhteistyökumppaneihin.

Rahasto voi tukea pienempiä lupaavia projekti-ideoita ja uusien pohjoismaisten yhteistöiden ensivaiheita ilman vaatimusta osarahoitukseen.

Lue lisää