Tietoa meistä

Luomme yhdessä uutta Pohjolaa ylittämällä rajoja kulttuurin keinoin. Pohjoismaisen kulttuurirahaston tavoitteena on uudistuva ja dynaaminen pohjoismainen taide- ja kulttuurielämä, joka on monimuotoista, saavutettavaa ja laadukasta.

Pohjoismaisen kulttuurirahaston tehtävänä on edistää Pohjoismaiden taiteen ja kulttuurin myönteistä kehitystä tukemalla Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin välistä kulttuuriyhteistyötä. Tämä tapahtuu kehittämällä osaamista, edistämällä verkostoitumista sekä myöntämällä taloudellista tukea.

Rahasto on tehnyt kulttuuriyhteistyötä vuodesta 1966 lähtien yhteispohjoismaisen sopimuksen pohjalta. Rahaston budjetti on nykyisin 36 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 4,8 miljoonaa euroa). Siitä valtaosa jaetaan tukena pohjoismaisille kulttuuriprojekteille, joita toteutetaan niin Pohjoismaissa kuin niiden ulkopuolellakin. Viime vuosina rahasto on lisäksi osallistunut aktiivisesti verkostoihin ja edistänyt verkostoitumista pohjoismaisen kulttuuripolitiikan kehittämiseksi.

Pohjoismaisen kulttuurirahaston apurahat rahoitetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista, jonka Pohjoismaiden neuvosto hyväksyy. Rahasto on siten osa virallista pohjoismaista yhteistyötä. Pohjoismaisella kulttuurirahastolla on toimintasopimuksen mukaan myös mahdollisuus otta vastaan rahoitusta muilta tahoilta tavoitteidensa toteuttamiseksi. puls-tuen yhteydessä lisärahoitusta ovat antaneet Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvosto, MES (Suomen musiikin edistämissäätiö) ja Valtion taiderahasto Tanskassa.

Projektituki: Projektituen jakaminen on ollut Pohjoismaisen kulttuurirahaston perustehtävä aina perustamisvuodesta 1966 lähtien. Nykyisin rahasto jakaa kolmenlaista tukea: yleistä projektitukea, jolla on kolme vuotuista hakuaikaa, OPSTART-käynnistystukea ja panostustukea. 

OPSTART: OPSTART-käynnistystuki julkistettiin huhtikuussa 2015. Käynnistystukea myönnetään taide- ja kulttuuriprojektien ensimmäiseen ideointi- ja verkostoitumisvaiheeseen, ja sen on tarkoitus antaa hakijoille eväitä myöhemmin toteutettaviin suurempiin pohjoismaisiin hankkeisiin. Hakuaika on jatkuva, ja hakijat saavat rahaston päätöksen kahdessa viikossa. Käynnistystukea myönnetään enintään 25 000 Tanskan kruunua (noin 3 400 euroa).

Panostustuki: Rahasto myöntää joka toinen vuosi 3 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 400 000 euroa) yhdelle tai useammalle, tiettyyn ajankohtaiseen ja tärkeään teemaan liittyvälle pohjoismaiselle yhteistyöprojektille. Tukimuodosta käytetään tällä hetkellä nimitystä rahaston temaattinen panostus tai erityisteema. Lisäksi rahasto on varannut osan tukibudjetistaan kohdennettuihin panostuksiin, joilla tuetaan rahaston kulttuuripoliittista kehitystyötä. Panostusten tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja niitä kehitetään dynaamisesti.

Kulttuuripoliittiset aloitteet
Rahasto on viime vuosina osallistunut aktiivisesti uusiin verkostoihin ja edistänyt verkostoitumista pohjoismaisen kulttuuripolitiikan kehittämiseksi. Rahasto tarjoaa esimerkiksi foorumeita, joilla tehdään tunnetuksi, kehitetään ja levitetään kulttuurista ja kulttuuripoliittista tietämystä käyttämällä apuna omaa tiedonhankintaa sekä olennaisten toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Rahasto tunnistaa teemoja, jotka ovat kulttuuripoliittisesti merkityksellisiä ja ajankohtaisia, sekä toimijoita, joiden kanssa kysymyksistä voidaan keskustella ja nostaa niitä esiin. Rahasto osallistuu myös olemassa oleviin verkostoihin ja tekee keskustelunavauksia yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Viestintä
Pohjoismainen kulttuurirahasto vahvistaa viestintäpanostuksiaan vuosina 2016–2018. Eri Pohjoismaiden toimijoilta tulee yhä enemmän toiveita siitä, että rahasto lisäisi läsnäoloaan ja näkyvyyttään. Uusien foorumien, verkostojen ja aloitteiden seurannasta ja niihin osallistumisesta tulee siten rahastolle entistä tärkeämpää, ja rahaston ulkoinen viestintä tukee tätä työtä.

Hallitus 2019

Tanska:

Varsinainen jäsen: Mogens Jensen, Parlanmentin jäsen, hallituksen puheenjohtaja

Varajäsen: Jan Erik Messmann, Parlanmentin jäsen

Varsinainen jäsen: Leif Lønsmann, entinen johtaja, Koncerthuset, DR

Varajäsen: Elsebeth Gerner Nielsen, rehtori, Kolding designskole

 

Färsaaret:

Varsinainen jäsen:

Varajäsen:

 

Suomi:

Varsinainen jäsen: Paavo Arhinmäki, kansanedustaja

Varajäsen: Peter Östman, kansanedustaja

Varsinainen jäsen: Esa Rantanen, taiteen tukemisen päällikkö, Taiteen edistämiskeskus (Taike)

Varajäsen: Tiina Kuoppa, suunnittelupäällikkö, Taiteen edistämiskeskus (Taike)

 

Islanti:

Varsinainen jäsen: Steinunn Þóra Árnadóttir, Parlanmentin jäsen

Varajäsen: Anna Kolbrún Árnadóttir, Parlanmentin jäsen

Varsinainen jäsen: Þórunn Sigurðardóttir, hallituksen puheenjohtaja (ja entinen johtaja), Reykjavik art festival 

Varajäsen: Einar Kárason, kirjailija

 

Norja:

Varsinainen jäsen: Jorodd Asphjell, Parlanmentin jäsen

Varajäsen: Helge Andre Njåstad, Parlanmentin jäsen

Varsinainen jäsen: Henning Henriksen,pääsihteerin avustajaKultuuriministeriö

Varajäsen: Astrid Zachariassen, vanhempi erityisasiantuntija, Kultuuriministeriö

 

Ruotsi:

Varsinainen jäsen: Lars Mejern Larsson, eduskunnan jäsen

Varajäsen: Jessica Polfjärd, eduskunnan jäsen

Varsinainen jäsen: Signe Westin, Valtion kulttuurineuvoston varapääjohtaja

Varajäsen: Teshome Wondimu, perustaja ja johtaja, Selam

 

Grönlanti:

Varsinainen jäsen: Lone Nukaraq Møller, kansliapäällikkö, koulutus, kulttuuri ja kirkko, hallituksen varapuheenjohtaja

Varajäsen: Mika Lyberth, kulttuurikonsulentti, koulutus, kulttuuri ja kirkko

 

Ahvenanmaa:

Varsinainen jäsen: Fredrika Sundberg, kulttuurin ja vapaa-ajan johtaja, Marianhaminan kaupunki

Varajäsen: Jan-Ole Lönnblad, kulttuurijohtaja, Ålands landskapsregering

Pohjoismaisen kulttuurirahaston 19 asiantuntijaa vastaavat hakemusten laadunvarmistuksesta. Lisäksi asiantuntijoiden käytön tavoitteena on saada näkemyksiä virallisen pohjoismaisen järjestelmän ulkopuolelta sekä vahvistaa rahaston työn kansallista ankkurointia. Asiantuntijat valitaan kolmeksi vuodeksi, ja he tarjoavat rahastolle arvokasta ammatillista asiantuntemusta hakemusten laadunarvioinnissa sekä uusien kontaktien ja verkostojen luomisessa.

Pohjoismaisen kulttuurirahaston asiantuntijat edustavat taiteen ja kulttuurin eri aloja, ja heidät nimittää rahaston hallitus.

Tanska:
Bjarke Svendsen
Henrik Jansberg
Steen Bille 
Ole Jensen

Suomi:
Dan Henriksson
Pirjo Hamari
Sade Kahra
Satu Tuittila

Färsaaret:
Kjartan Hansen

Grönlanti:
Alexander Montgomery-Andersen

Islanti:
Margrét Bóasdóttir 
Markús Þór Andrésson

Norja:
Deise Faria Nunes
Hege Newth Nouri
Unnur Sande
Hild Borchgrevink

Ruotsi:
Inga Lundén
Jochum Landin
Viktor Zeidner
Henrik Orrje

Ahvenanmaa:
Susanne Procopé

Pohjoismaisen kulttuurirahaston projektilähettiläät

Pohjoismaisen kulttuurirahaston projektilähettiläät auttavat uusien toimijoiden löytämisessä ja mobilisoimisessa. Heidän tavoitteenaan on lyhentää etäisyyttä hakijan ja rahaston välillä ja lisätä tietoisuutta Pohjoismaisesta kulttuurirahastosta. Lähettiläiden on mahdollista saavuttaa potentiaalisia hakijoita verkostoidensa avulla ja he voivat antaa käytännön ohjeita pohjoismaisten kulttuuriprojektien toteuttamisesta omien kokemustensa perusteella. Projektilähettiläät tulevat eri Pohjoismaista ja he työskentelevät päivittäin kulttuurialan eri sektoreilla.

Jonatan Habib Engqvist 

jonatan(at)philosophy.se

Jonatan Habib Engqvist on teoreetikko, taidekuraattori, opettaja ja yrittäjä. Hän on tuottanut useita kansainvälisiä ohjelmia ja näyttelyitä muun muassa Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa. Hän on myös ollut mukana kirjoittamassa ja editoinut useita julkaisuja ja kirjoja.

Astri Fremmerlid

astrif(at)perspektivet.no

Astri Fremmerlid on tehnyt monipuolisen uran museoalalla. Hän toimi projektipäällikkönä Tromssassa sijaitsevan Perspektivet-museon perustamisen yhteydessä ja on työskennellyt museon johtajana vuodesta 1995 lähtien. Astri on lisäksi työskennellyt mm. Tromssan yliopistomuseon lehtorina sekä Trondarnen alueellisen museon johtajana. Hän on opiskellut etnologiaa, sosiologiaa ja maantiedettä Bergenin yliopistossa.

Mikaela Westerlund

toimisto(at)walhalla.fi

Mikaela Westerlund on elokuvatoimisto Walhallan toiminnanjohtaja. Hän toimii myös sihteerinä Finlandssvenskt filmcentrumissa, joka pyrkii pitämään ruotsinkielissen elokuvakulttuurin aktiivisena Suomessa. Mikaela Westerlund on opiskellut pohjoismaista kirjallisuutta, mediakultuuria ja videotuotantoa. Hän työskentelee myös elokuva- ja tv-käsikirjoittajana sekä ohjaajana.

Jette Sunesen

jsu(at)aarhus.dk

Jette Sunesen on opiskellut kirjallisuus- ja taidehistoriaa. Hän on edistänyt ja kehittänyt kirjallisuusalaa Tanskan Aarhusissa vuodesta 1996 lähtien ja työskennellyt mm. Litteratur på scenen -yhdistyksessä, Aarhusin Kulttuuritalossa, Aarhusin juhlaviikoilla ja vuodesta 2012 lähtien Aarhusin Kirjallisuuskeskuksen johtajana. Jette on osallistunut moniin suuriin hankkeisiin ja tehnyt yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Hänellä on laaja yhteistyöverkosto ja vankka tietämys kirjallisuus- ja taidealasta.

Søren B. Kristensen

rocktraum(at)gmail.com

Søren B. Kristensen on rahaston teemasatsauksen puls projektilähettiläs. Søren on ollut perustamassa ja järjestämässä lukuisia eri konsertteja, aktiviteetteja ja musiikkialan yhdistyksiä Tanskassa. Näihin lukeutuvat mm. Nordic Band Camp -projekti, levy-yhtiökollektiivi Labelkollektiv sekä Nordkraft (kraftcenter for kultur og fritid i Aalborg). Søren on Tanskan taidesäätiön musiikkihankkeiden toimikunnan jäsen 2016-2017. Hän toimi Rytmisten harrastelijamuusikoiden järjestön ORA:n puheenjohtajana vuosina 2010-2013.

Olivur Eystberg

olivur(at)tutl.com

Olivur Eystberg työskentelee myymäläpäällikkönä färsaarelaisessa levy-yhtiössä Tutlissa. Hän on kouluttautunut kirjakauppiaaksi ja on työskennellyt lisäksi useita vuosia elokuvateknikkona ja -operaattorina. Hän on omistautuneesti mukana mm. Vetrarjazz-festivaalia järjestävän Havnar Jazzfelagin toiminnassa ja on myös erityisen kiinnostunut taidevalokuvauksesta.

Nivi Christensen

nich(at)sermersooq.gl

Äitiyslomalla.
Nivi Christensen on Nuukin taidemuseon johtaja. Hän on tuottanut lukuisia taidenäyttelyitä ja pyrkinyt työssään lisäämään tietoisuutta grönlantilaisesta taiteesta. Hän on opiskellut taidehistoriaa ja kirjoittanut artikkeleita erityisesti grönlantilaiseen taide- ja kulttuuriaikakauslehti Neriusaaqiin. Hän on myös ollut mukana kirjoittamassa useita kirjoja, jotka käsittelevät grönlantilaista taidetta.