Noin 60 teatteria sekä monta sataa näyttämötaiteilijaa ja esiintyjää kaikkialta Pohjolasta on mukana kilpailemassa Pohjoismaisen kulttuurirahaston myöntämästä kolmen miljoonan Tanskan kruunun (n. 400 000 euron) apurahasta.
Pohjoismainen kulttuurirahasto keskittyy vuonna 2010 näyttämötaiteeseen antaakseen Pohjoismaiden näyttelijöille, esiintyjille, tanssijoille, nukketaiteilijoille, digitaalitaiteilijoille, muusikoille ja sirkusväelle mahdollisuuden luoda suuren luokan kulttuuriprojekti yli maa- ja perinnerajojen.
Rahasto on vastaanottanut "Vuoden pohjoismaiseen näyttämötaidetapahtumaan" varatusta ylimääräisestä apurahasta 22 hakemusta, joista kussakin on mukana noin kolme pohjoismaista yhteistyökumppania.
– Voin paljastaa, että nämä näyttämötaideprojektit ovat erittäin laaja-alaisia ja osoittavat sen, että pohjoismaissa on roppakaupalla luovia ihmisiä, jotka haluavat kehittää taidetta ja kulttuuria yhdessä sisarkansojen kanssa. Rahaston päätavoitteenahan on toimia taloudellisena laukaisujalustana ja antaa näille monille kyvykkäille taiteilijoille mahdollisuus rikastaa toisiaan kulttuurieroilla, joita Pohjoismaiden välillä on suurista yhtäläisyyksistä huolimatta, toteaa Pohjoismaisen kulttuurirahaston johtaja Karen Bue.
Hakijoiden joukossa on uuteen sirkukseen erikoistuneita taiteilijoita, nukketeattereita, kansallisnäyttämöitä, monikulttuurisia teatteriryhmiä, musiikkiteatterin tekijöitä ja sinfoniaorkestereita. Maantieteellinen edustus kattaa kaikki viisi Pohjoismaata sekä Ahvenanmaan, Färsaaret ja Grönlannin.
"Vuoden pohjoismaisen näyttämötaidetapahtuman" hakuaika päättyi 15. helmikuuta, ja hakijat mittelevät nyt arviointilautakunnan suosiosta sekä isosta pohjoismaisesta tukipotista.
Tämä on neljäs kerta, kun Pohjoismainen kulttuurirahasto kohdentaa ison rahasumman ylimääräiseen projektiin, jolla haetaan näkyvyyttä pohjoismaiselle kulttuuriyhteistyölle.
Erillisapuraha myönnetään joka toinen vuosi, ja vuonna 2010 rahasto on siis päättänyt keskittyä näyttämötaiteeseen.
Tarkoitusta varten asetettu arviointilautakunta päättää yhdessä Pohjoismaisen kulttuurirahaston hallituksen kanssa 11. toukokuuta, mikä projekti valitaan "Vuoden pohjoismaiseksi näyttämötaidetapahtumaksi".
– Me pohjoismaalaiset luulemme osaavamme täydellistä englantia, mutta näin ei ole. Pystymme toki nauttimaan englanninkielisestä kulttuuritarjonnasta, mutta oman luovuuden täysipainoiseen toteuttamiseen tarvitaan äidinkieltNäin summaa Pohjoismaisen kulttuurirahaston hallituksen tuore puheenjohtaja, norjalainen Olemic Thommessen. Skandinaavisten kielten ymmärtäminen on hänen sydämenasiansa, ja hän pitää sitä myös pohjoismaisen yhteistyön suurimpana haasteena.
– Kieli on Pohjolan määrittäjä ja saa meidät ajattelemaan Pohjolaa alueena. Kielten vastavuoroinen ymmärtäminen on kaikilla tasoilla tehtävän yhteistyön edellytys. Maailman globalisoituminen kuitenkin luo yhä enemmän haasteita Pohjoismaiden kulttuurille, elinkeinoelämälle, viestimille ja yhteiskunnalle kautta linjan. Tarvitsemmekin yhteishenkeä voidaksemme ratkaista tehtävät, jotka ovat Pohjoismaiden markkinoiden pienuuden vuoksi vaikeita itse kullekin. Ne ovat nimittäin ratkaistavissa, jos yhteistyössä voidaan nousta seuraavalle tasolle. Norjan asukasluku on 4,7 ja Tanskan 5,5 miljoonaa, mitkä ovat varsin pieniä lukuja, mutta 20–25 miljoonaa pohjoismaalaista onkin aivan toinen juttu.
Thommessen romuttaa käsitykset, joiden mukaan pohjoismaalaisilla on mahtavat englannin taidot:
– Me emme ole mahtavia englannissa. Olemme kyllä oikein hyviä kuluttamaan englanninkielisiä elokuvia ja tuotteita, mutta vain hyvin harva puhuu englantia yhtä hyvin kuin äidinkieltään. Jos siis haluamme, että kaikilla olisi parhaat mahdolliset lähtökohdat luovuudelle, meidän on käytettävä parhaiten osaamaamme kieltä.
Olemic Thommessenille Pohjola on veljeskansojen laaja kotikenttä, jossa meillä on paljon yhteistä ja paljon yhteistyömahdollisuuksia. Vaikka kaukomaiden kulttuurielämykset saattavat tuntua eksoottisemmilta, pohjoismaisellakin kulttuurikentällä riittää kosolti jännittäviä mahdollisuuksia.
– Jos saamme kulttuurielämyksiä toisiltamme, ihmiset saavat kimmokkeita matkustaa Pohjoismaissa ja nähdä enemmän sekä kutsua esimerkiksi pohjoismaisia taiteilijoita esiintymään naapurimaihin. Juuri tässä piilee Pohjoismaisen kulttuurirahaston tukemien projektien arvo, sillä kulttuuri- ja taideilmaisussa on paljolti kyse henkilökohtaisista suhteista ja kokemuksista. Onkin selvää, että Pohjoismaisen kulttuurirahaston tukemien projektien arvo ei ole ensisijaisesti yleisölle tarjottavissa elämyksissä vaan henkilökohtaisissa kokemuksissa, jotka luovat pohjoismaisia suhteita taide- ja kulttuurialalla. Kun luomme kansoina jotakin yhdessä, monipuolisuus ja volyymi kasvavat.
Olemic Thommessen on Norjan suurkäräjien perhe- ja kulttuurivaliokunnan jäsen, Høyre-puolueen kulttuuri-, joukkoviestin-, lapsi-, perhe- ja tasa-arvoasiain esittelijä sekä Pohjoismaiden neuvoston kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäsen.
Pohjoismaisen kulttuurirahaston projektituen hakijaennätys rikkoutui vuoden ensimmäisellä hakukierroksella, joka päättyi 1. helmikuuta. Korkeintaan 100 000 Tanskan kruunun apurahaa haettiin 170 projektille, kun viime vuoden vastaava luku oli 130. Korkeintaan puolen miljoonan Tanskan kruunun hakemuksia taas saatiin 158 (viime vuonna 116).
Rahaston sihteeristö ja asiantuntijat ovat käärineet hihat käydäkseen läpi ja arvioidakseen tämän poikkeuksellisen suuren hakemusmäärän, jotta hakijat voisivat saada vastauksen 5–12 viikossa.
Projektihakemusten seuraavat määräajat ovat 1. maaliskuuta ja 1. huhtikuuta.
Radio Norden on Pohjoismaiden ainoa nettiradio, joka keskittyy pohjoismaiseen kirjallisuuteen, musiikkiin ja teatteriin sekä Pohjoismaiden kulttuurin ja yhteiskunnan suuriin ja pieniin tapahtumiin.
Radiossa on haastateltu muun muassa Mikkel Harder Munck-Hansenia, joka on Tanskan valtion taideneuvoston jäsen ja näyttämötaidetoimikunnan puheenjohtaja kaudella 2007–2011, sekä Pohjoismaisen kulttuurirahaston johtajaa Karen Buea. Napsauta tästä, niin pääset kuuntelemaan Den 2. Radio -kanavalla kuultavaa Radio Nordenia.
Radio Norden julkistaa uuden viikko-ohjelman joka sunnuntai. Seitsemän lähetyspäivän jälkeen ohjelmat arkistoidaan kanavan sivustoon, josta niitä voi ladata ja kuunnella koska tahansa tietokoneen tai iPodin avulla. Radio Norden -nettiradion ohjelmat lähetetään formaateissa, jotka tukevat virtaustoistoa, MP3-podcasteja ja iPhonea.
Radio Nordenin lähetyksissä käsitellään eri Pohjoismaita skandinaavisilla kielillä. Näin kanava haluaa osaltaan rakentaa yhteispohjoismaista identiteettiä kertomalla naapurimaista ja mahdollistamalla skandinaavisten kielten entistä paremman ymmärtämisen. Lisäksi kanava pyrkii kohdistamaan huomiota Pohjoismaiden kansallisten kulttuurien yhtäläisyyksiin ja eroihin.
Radio Norden saa tukea Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta, ja sen tuottajina ovat toimittajat Kirsten Rønn ja Karsten Pharao. He ottavat mielellään vastaan uusia lähetysideoita ja toivovat yhteydenottoja pohjoismaisilta toimittajilta, jotka haluavat tehdä ohjelmia omalla äidinkielellään.
Lisätietoja: www.den2radio.dk
Elisabeth Delin Hansenin kuratoima RETHINK KAKOTOPIA -näyttely nähdään Tensta Konsthallilissa Tukholmassa 20.2.–10.4.2010. Yhteistyökumppaneina ovat Kööpenhaminan Kunsthallen Nikolaj ja Alexandra Institutet.
RETHINK-näyttely koostuu 30 taideteoksesta, joiden tekijät ovat nimekkäitä pohjoismaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita. He kaikki etsivät töissään omalla tavallaan taiteen, kulttuurin ja ilmastonmuutoksen välisiä yhtymäkohtia. Näyttely oli suurmenestys, kun se järjestettiin Tanskassa YK:n ilmastokokouksen yhteydessä vuonna 2009, ja se on Pohjoismaisen kulttuurirahaston tukema Vuoden pohjoismainen näyttely 2010–2011.
Englantilainen filosofi Jeremy Bentham kuvasi kakotopia-termillä dystopista yhteiskuntaa, jolle on ominaista kaaos ja rappio. Ilmastonmuutoksen vuoksi ihmiskunta joutui 2000-luvun alussa yhtäkkiä tilanteeseen, jossa planeettamme elinedellytysten muutokset alkoivat olla yhä ilmeisempiä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista väitellään jatkuvasti, mutta moni seikka viittaa muutoksen huomattavuuteen.
RETHINK KAKOTOPIAn lähtökohtana on tilanne, jossa usko teknisiin ratkaisuihin joutuu ristiriitaan apokalyptisten visioiden kanssa – visioiden, jotka perustuvat syvään juurtuneisiin fantasioihin tulevasta katastrofista.
Näyttelyyn osallistuvat seuraavat taiteilijat: Haubitz+Zoche, Superflex, Lise Autogena ja Joshua Portway, Cornelia Parker, Fiona Tan, Tea Mäkipää, Bill Burns ja Tue Greenfort.
RETHINK nähtiin vuonna 2009 Kööpenhaminassa ja Århusissa; vuonna 2010 näyttely kiertää Meksikossa, Suomessa ja Norjassa.
Kiertuesuunnitelma: www.rethinkclimate.org