Osallistumista – oppimista – osallisuutta Kulttuurirahaston toimintaperiaatteissa ilmaistaan selkeästi, että rahaston tulee olla avoin Pohjoismaiden nykytaiteen ja -kulttuurin monimuotoisuudelle.Niinpä kulttuurirahasto aloittaa panostuksen ”Uudet pohjoismaalaiset pohjoismaisessa kulttuuriyhteistyössä”, jonka tavoitteena on– tiedottaa rahaston tukijärjestelmien tarjoamista mahdollisuuksista– edistää yhteyksien ja yhteistyöprojektien syntymistä etniseltä taustaltaan erilaisten pohjoismaisten taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden välille– panna alulle kulttuurirahastolle kohdistettavia projektihakemuksia, jotka heijastelevat paljon nykyistä paremmin Pohjoismaiden etnistä monimuotoisuutta.Uusi toimintaympäristöanalyysiRuotsin Boråsin korkeakoulun kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus on tehnyt analyysin, jossa kartoitetaan toimintaympäristössä vallitsevien suuntausten vaikutusta sekä Pohjoismaisen kulttuurirahaston että koko pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön toimintaan ja edellytyksiin. Analyysiraportti tarjoaa siten hyödyllistä lukemista kaikille pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön ja kulttuuripolitiikan parissa työskenteleville.Raportissa tarkastellaan Pohjoismaisen kulttuurirahaston toimintaa vuosina 1996–2007 ja analysoidaan pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön rakenneuudistuksen jälkeistä kehitystä. Pohjoismainen kulttuurirahasto teetti laajan toimintaympäristöanalyysin oma-aloitteisesti, ja sitä on kiitelty laadukkuudesta ja tieteellisestä tinkimättömyydestä. Toimintaympäristöanalyysi (tiivistelmä ja päätelmät myös suomeksi)Kulttuuri ja terveysKulttuurirahasto toimi Ruotsin Lundissa 3.–5.10.2007 järjestetyn pohjoismaisen ”Kultur för livet” -konferenssin aloitteentekijänä ja rahoittajana. Konferenssissa tarkasteltiin kulttuuria, terveyttä ja elämänlaatua pohjoismaisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Konferenssin pääjärjestäjät olivat Skånen aluekehityshanke Region Skåne / Kultur Skåne sekä Skånen kuntaliitto, ja järjestelyihin osallistuivat Tukholman läänin maakäräjät ja Pohjoismainen kulttuurirahasto. Konferenssia tukivat taloudellisesti myös Valtion kulttuurineuvosto, Framtidens kultur -säätiö, Jämtlandin läänin maakäräjät sekä Uumajan kunta. Konferenssi houkutteli 420 osallistujaa kaikkialta Pohjoismaista, ja siinä valotettiin kattavasti aiheeseen liittyvää tutkimusta ja käytäntöä. Ruotsin vanhustenhuolto- ja kansanterveysministeri Maria Larssonille luovutettiin konferenssissa asiakirja nimeltä "Kulttuuri- ja terveystyön uudet pohjoismaiset lähtökohdat”, joka sisältää konkreettisia ehdotuksia mm. mahdollisista tutkimus- ja koulutushankkeista sekä alan tulevasta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Asiakirja on lähetetty myös useille muille Pohjoismaiden ministereille, jotka vastaavat kulttuuriin ja terveyteen liittyvistä asioista.
Linkkejä: www.skane.se/kulturivardenwww.umea.se/nordisksamverkan
Selvitys Pohjoismaiden kahdenvälisistä rahastoistaKulttuurirahasto käynnisti vuonna 2005 itse rahoittamansa selvityksen Pohjoismaiden kahdenvälisistä rahastoista. Selvityksen sai tehtäväkseen rahaston asiantuntijana vuosina 2004–2007 toiminut Nanna Hermansson, jonka raportti valmistui vuonna 2007.Raportti antaa yleiskuvan kaikista nykyisistä kahdenvälisistä tukijärjestelmistä, joita Pohjoismailla ja itsehallintoalueilla on kulttuurialalla, ja se sisältää myös pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön historian kuvauksen.Linkki raporttiin (ruotsiksi)Muuttuva pohjoismainen kulttuuripolitiikkaVoidaanko Pohjoismailla sanoa olevan yhteinen kulttuuripoliittinen ”malli”? Entä miten malli on kehittynyt, ja millaiset edellytykset sillä on pärjätä kansainvälistymisen kiihtyessä? Näitä ja useita muita liitännäiskysymyksiä käsiteltiin laajassa yhteispohjoismaisessa tutkimusprojektissa ”Muuttuva pohjoismainen kulttuuripolitiikka”, joka toteutettiin vuosina 1998–2003. Kulttuurirahasto toimi projektin päärahoittajana, ja projektia johti Peter Duelund Kööpenhaminan yliopistosta. Projekti poiki pääraportin ”The Nordic Culture Model” sekä osaraportit kunkin Pohjoismaan ja itsehallintoalueen kulttuuripolitiikasta. Ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden entinen pää- ja kulttuuritoimittaja Arne Ruth laati lisäksi rahaston toimeksiannosta pääraporttia kommentoivan esseen ”Onko pohjoismaista kulttuuripolitiikkaa olemassa?”.Projektin yhteydessä järjestettiin myös konferensseja kaikissa Pohjoismaissa ja kaikilla itsehallintoalueilla.Presentation av rapporterna (tanskaksi) (110 KB)Den nordiska femklövern (ruotsiksi) (206 KB)Den nordiske kulturmodel (tanskaksi) (182 KB)
Pitääkö kieli Pohjolaa koossa?Pohjoismainen kulttuurirahasto teetti ja rahoitti vuosina 2002–2005 tutkimusprojektin, jossa selvitettiin jatkuvan kansainvälistymisen vaikutusta skandinaavisten kielten (ruotsi, norja ja tanska) ymmärtämiseen. Projektin päätavoitteena oli tutkia pohjoismaisten nuorten kielitaitoa.Projektin toteuttivat Lundin yliopiston Lars-Olof Delsing ja Katarina Lundin Åkesson, ja sen hallinnollisesta koordinoinnista vastasivat Pohjoismaiden kielineuvosto ja Norjan kielineuvosto.Yhteenveto tutkimuksen tuloksista (ruotsiksi) (191 KB)